tiistai 24. syyskuuta 2013

ti 24.9.2013 Kiiruhia pukkaa!

Oikee välillä hävettää ku eijjoo tänne oikee ehtiny tulemahan. Siänehenkää en oo ehtiny. Onnii palijo tekemistä, olovanansa, vaikkonki samaa ihanaa arkia päivästä toisehen. Toki tua Villa Bertta on tuanu uutta sisältyä tähä elämähä. Sev´vuaksi on tullu kierreltyä kirppariilla; niillä perinteesillä ja naamakirjan kirppiksillä usiaasti. Oommä teheny niistä löytöjäki mm. pyyhetelinehen kaharen pyyhehen kera, ruosteesen karheeta yksittääsiä naulakoota, kaks ryijyä leviän ja kapiamman, kolome ihanaa kynttelikköä (tuvas, ku on kolome ikkunaa, niinnoon niihin), karteekikankahia, talonpoikaassohova (aiemmas postaukses olevas kuvas näkyy), emaliastioota, taulujen pokia, parisänky, hyllyjä, Maalla-lehtiä ja viimeesimpinä hankintoona kaverilta ostettihi yläsänkyrati, penkki, kaks tualia ja pöytä. Laitan nuasta jäläkimmääsistä sitte kuvia, ku mollahan ne ensi koottu paikoollensa. Miäs hankki sinne myäs turvalaittehet eli jos sinne joku menöö silloon kummei olla paikalla niin kaikki menöö filimille.

Tänä aamuna oli sitte ensimmääne aamu, ku joutuu kravaamahan auton klasit ennenku pääsi lähtemähän töihin. Soon sitte matka talavia kohoren alakanu. Merellä olevat kehuu, notta pitää tulla kolome isua myrskyä ennenku golfvirrat muuttuu ja talavi pääsöö meille asti. Samoon pitää tapahtua sitte kevään korvalla, silloonki pitää olla kolomesti myrskyilima ennenku kesä pääsöö tulemahan.
Appiukko kertoo, notta isoo kurkilauma meni jo muutama päivä sitte. Sen jäläkihin lähtöö hanhet ja sitte viimmeesenä joutsenet. Nua on aina sellaasia merkkiä, notta niistä tiätää iliman telekkarin säätiarootuksiaki, notta ilimat muuttuu. Eihän tuallaaset elukat kestä kylymää kauv'vaa. Toivottavasti mollahan silloon Bertalla, ku joutsenet lähtöö, ku ne appiukoon mukahan jää isoona laumana justihi siihe Bertan kohoras olevan Hirvijärven kaislikko päähän lepäämähä joksiki aikaa ennenku lähtöövät eteheppäin.

Pääsis kuvaamahan niitä ekan kerran elämäsnäni ja näköhön niitä läheltä! 

Mä niin tykkään jutella tuan appiukon kans, ku soon niin maanläheenen ihiminen. Tarkootan sillä sitä, notta sei pahemmin välitä mistää rikitaalisista vempaamista, netiistä ja kännyköören uusista malliista puhumattakaan. Sillon sellaanen Nokian 3310 erelleen käytös eikä muuksi sitä halua muuttaa. Oli justihi lukenu Ilikasta, notta nyssoon saanu uuren nimen ittellensä, soon kuulemma sen jutun mukahan rikipurokas (digipudokas). Noon sellaasia, jokkei ymmärrä kaikemmoosista rikiaijjan vempelehistä mitää eikä niilloo nettiä eikä ne viihry telekkarin ääres kauv´vaa. Mummiälestä tua nimi on liian nekatiivisen luantoone. Toisille soon elinehto ja haluavat vasiten pysyä eros kaikista vempelehistä, ei niitä mummiälestä saisi kuttua tuallaasilla sanoolla ja lokeroora ihanku johonki pohojasakkahan. Sellaasen miälikuvam´mä saan tuasta sanasta. Aina pitääs muistaa se, notta om´myäs sellaasia ihimisiä,  niinku appiukko, jokka varmasti pärijääs niiren rikilaittehien kans, mutta soon sen tiatoonen valinta, jatkaa maanläheesempää elämää luannon paris. 

Miltä tua sana rikipurokas susta tuntuu? Onko se positiivine vai nekatiivine sum´miälestä?

Mä arvostan tosi palijon appiukon ajatuksia tästä maailman menosta. Se tarkkaaloo luantoa, ympäristöä ja ihimisiä koko aijjan ja yrittää elää täs hetkes. Soon hyvin sosiaaline ja juttua riittää. Soon justihi sellaanen paappa, jonka molisin halunnu ittelleni, ku minen koskaa sellaasen kans päässy olemaha, ku mun paappa kuali ku molin yhyren kuukauren ikääne. Onneksi ny meirän poijjalla on oma "paappa", ku sen oikiat paapat on päässy jo paremmille "laituumiille".

Mitä tulee mun painohon niin se seilaaloo välillä alahalla ja välillä liian ylähällä. Vaikka moon tyytyväänen jo tähän painohon (74,9 kg), niin mullon silti viälä kymmenisen kilua matkaa siihe loppupainohon. 
Hätä ei lue lakia! Soli sitte eka kerta sitte nuaruusvuasien, ku värjäsin ihan itte omat hiukseni. Nyt´ton ilimestyny tuallaane uus vaahtuava värjäysaines, jokoli ainaki mulle heleppo käyttää ja hyvää jäläkiäki tuli vaikka itte kehunki. Hätä tuloo siitä, ku toissaehtoona vasta havahruun siihe, notta munhan piti värjätä nää hiukset ennen tätä päivää. Tänään ku oli tarkootus lähtiä pääkaupunkihi ja mum´musta väri oli jo haalistunu ja juuret on ruskiat. Mä ku ihastuun sellaasihin Glitteristä saatavihin lisähiuspampuloohin, ku sellaasella mä saan kunnon pehkonutturan aikaaseksi. Iliman värjäystä tua lisäke näyttääs tummemmalta ku mun omat hiukset. 
Nymmoon jo Hesas ja en tiärä miten mä saan nukuttua, ku aina vaa tuala pihalla teherähän katutöitä vaikka kello ojjo yli puali yhyrentoista illalla. Kai moon niin tottunu siihe hilijaasehen elämähän, joton kotona. Raitiovaunujen äänekki kuuluu. Onha täälä muutoon ihan kiva välistä käyrä, muttei musta olis täälä asumahan, mua alakaas aharistamahan tämä ainaanen meteli. Ku kattoo vastaantulijoota tuala karulla niin tuntuu, notta kaikillon kauhia kiirus johonki päin. Minen ainakaa sitä kiirusta halua ittelleni tartuttaa, vaikka nii heleposti kävis, jos täälolis kauemmin. Onneksi jo huamenehtoona pääsöö omahan koppahan maata.

Nymmä yritän kaapata sen nukkumatin jostaki kainalohoni, Öitä!

lauantai 14. syyskuuta 2013

la 14.9.2013 Kirppariilla, mettäs ja paakarina

Tää viikko meni ohitte taas nii nopiaa nottei oikeen meinannu ehtiä tajuamaankaa. Eileen heti töiren jäläkihi mentihin Bertalle, mutta kiärretthi Ilimajoen kautta hakemahan parisänky, josta me tehtihi kaupat yhyrellä feispuukin kirppiksellä. Samalla mä soviin reffit yhyren naisen kans, jolta ostin Maalla-lehtiä. Vietihin sänky Bertalle ja kerättihi pari pussillista kaneliomenoota ja lähärettihin samantiän takaasi kotia. Illalla tehtihin takkahan valakia ja istuskeltihin sen ääres pitkästä aikaa. Moon sitte vallan ihastunu tuahon Maalla-lehtehen. Ihan käret syyhyää päästä nikkaroomahan jotaki sitte lähempänä ens kesää.

Tänään käytihin kirppariilla ja siältä löytyyki hyviä löytöjä. Oikias reunas on kaharet rautaaset ja koristeelliset hyllyjen kannattimet, niiren viäres kaharet rautaaset ja koristeelliset rivat, niiren takana ihanan piäni emalikattila, sen viäres punatulukkuaiheenen kolomimetrinen kankahanpala ja kaikkien noiren takana on isoo naulakko pyyhetelinehen kera. Sokerina pohojalla on tua valakoonen sänkypenkki, jollaasesta moon haaveellu kauan. Koko satsista piti pulittaa nelijä kakskymppistä ja neiljä euron kolikkoa. 
Kauaa en sitte kotona ehtiny olemahan ku jalaat jo viisas kohti mettää. Niin sitä sitte käytihi kattomas ne tutut suppilopaikat perämettillä ja olihan ne jo vihiroonki noussu. Samalla reissulla tuli kohorattua piäni sammakkoki. Onneksi oli kamera matkas mukana niin sai ikuustettua sen. Kotia päästyä aloon tekemähän omenapiirakkaa niistä kaneliomenoosta. Justihi äsköön sitä jo syätihi jätskin kera ja kylloli hyvää. Pakkohan sitoli maistaa, ku tuarehia omenia on kerran ny omasta takaa. Kotona ku meillei oo omenapuita ollenkaa.
Huamenna olis vuaros hauroolla käynti äireen kans. Me mennähän vaihtamahan sinne kanervat kesäkukkien tilalle. Ihana päästä pitkästä aikaa sinne rauhahan.

Marttojen mainosteksti mun keräämien suppilooren ympäröömänä.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

su 8.8.2013 Sumuune ilima, muttei olo...

Aamu alakoo sankkasumuusena pihalla, hyvä ku vastapääsen naapuritaloon näköö. Viimme päivät on ollu kyllä ihanan aurinkoosia lukuunottamatta syyskuun ekaa päivää, jolloonka satoo. Sen mukahan olis pitäny olla samammoosta ilimaa koko syyskuun, mutta kai sitte tua 6.9 ollu ilima muutti tuan ennustuksen, ku jos Vanahana Perttuna eli 6.9 (Askon pv) on hyvä ilima, niin sitä piisaaki sitte aina vanahaan Mikkohon asti eli 12.10.asti. Silloon oli aurinkoone ja kaikinpualin ihana ilima. Saas nähärä kuinka käy. Jos tää pitää paikkaansa niin moon onnellinen <3. Vanaha kansa sanoo myäs niin, notta ku syyskuus lehti lähtöö, nii maaliskuus kelit loppuu eli sen mukaha tulis varhaane kevät. Jos tuloo pakkasöitä ja pajuj´juuret jäätyy täs kuus, niin noon taas marraskuus sulat. Vielei oo ne jäätyny.

74,4 kg, seur. tav. alle 70 kg!
Olo on kyllä iha jotaan muuta ku sumuune. Kaikki on´ny nii selekiää. Tiärän mihim´mä pyrin ja tahtotila on vähintää yhtä kova kuim´mun kotokaupungilla. Komiaahan sen olla pitää! 
Moon pysyny tavootteisnani ja paastolla. Moon ittestäni tosi ylypiä, ku moon pystyny olemahan täyspaastolla ja ennen kaikkia oon pystyny ittelleni sanomahan joka kerta ei, ku oon nähäny jonku sellaasen herkun, jonka toises olotilas olisin varmasti pistäny suuhuni. Mullon seittemäs pv täyspaastoa täynnä. Painua on siinä aijjas lähteny -2,4 kg! Eilisestäki -400g. Menkatkaa ei oo vauhtia vähentäny :) Mittooksista huamaan sen, notta rasvarosentti nousoo niiren aikana aina hetkellisesti, mutta laskoo heti niiren jäläkihin. Painohon nei välttämättä vaikuta vaan siihen, notta kaikemmoosia herkkuja teköö miäli. Niiren tilalla ku juaa lasin vettä nii se miäliteko menöö äkkiä ohitte.

Aakiat laakiat näkyvihi!

Eileen Bertalla laitoon joka ikkunahan verhot paikallensa ja pesin päällyikkunat sisäpualelta. Kyllä ny on ihanaa, ku näköö klasiista kunnolla järvelle ja lakialle! Tänään pitää ottaa klasien avaan joukkohon, notta pääsöö pesemähän ne kokonaan. Sitte näköö viälä enemmän. Miäs kans touhus pihalla näköesteeren paris ja puhkaasi aitalla välikön lakialle auki. Oi, että soon sitte nii ihanaa, ku siitä näköö lävitte! Näkyy komia maisema siitä pihahan asti. Otan siitä tänään kuvan niin tiärättä mistä mä puhun ja lisään sen tämän tekstin jäläkihin. Naapuriki kävi tervehtimäs, mutta käviki samalla sanomas näkemiin, ku soon myyny taloonsa ja olivat hakemas viimmeesiä tavarootansa. Saarahan siis uus naapuri. Eileen yritettihi poijjan iloksi myäs lennättää leijaa sänkipellolla, mutta tuuli oli nii puuskittaasta nottei siitä tullu mitää. Koitetahan sitte joku toinen tuulinen päivä uurestansa.

Tänään moltihin taas Bertalla ja me kerättihin kaikki leikatut risut ja puunoksat ulukorakennuksen päädylle. Laitoon ihan piruuttani myäs sykevyän. Keskeytin kellon joka tauon ajaksi eli nuas alla olevis luvuus ov´vaa ne aijjat, ku moon paiskinu töitä.

Laji: leikattujen risujen ja puiren rehaamista
Aika: 1 h 31 min 2 s
Sykkeet: 151 (keski)/177 (maksimi)
Kalorit: 806 kcal

Alla kuvasatoa tältä päivältä.

aamu-usvaa
usvaanen aakia laakia
sakia aamu-usva
seittitairetta
seittitairetta
seittitairetta
seittitairetta
seittitairetta
aamu-usva
puna-apila
ojanpiennartairetta
aamulla otettu kuva
niinku tääki
seittitairetta
se välikkökuva
meirän perheen Onni
ai mä vai?
välikkö vähä myähemmin kuvattuna


ihania omenoota

vihiroonki verhot ja enkelikki löysi paikkansa

kaivon ovi
eteesen ikkuna
takkahuaneen toinen ikkuna
ja täs toinen
takan reunalle meni tuo enkeli, kirppikseltä ostettu taulu ja kotoa tuorut kynttilänjalaat
kuva otettu lähties tänään iltapäivälllä

perjantai 6. syyskuuta 2013

pe 6.9.2013 Jes! Jes! Taas yks tavootes on saatu kii!

74,9 kg, -500 g!
Mollahan valamentajan kans sovittu ekaksi virallisemmaksi tavootteheksi alittaa 75 kilua ja tättärättärää....se alittui tänään! Vähänkö moon onnellinen! En ainoostaan tuasta vaam´myäs siitä, notta moon jo viirettä päivää pystyny olemahan ihan täyspaastolla ja se näkyy myäs puntarilla roimina purotuksina. Viime yänki aikana katos puali kiloa. Soon palijon se.

Mä haluan ny tuara sellaasenki asian esihin, notta koskaa ei pirä jäärä miättimähän, notta onkoha se mun valamentaja justihi nys´se oikia mulle. Kannattaa kokeella vaihtaa, jos yhtää tuntuu, notta kemiat ei meinaa kohorata. Jos moon kolomatta kertaa purottamas painua niin moon myäs kolomannen kerran uurella valamentajalla ja nyv´vasta moon löytäny hengenheimolaasen :) Kiitos Eija! 

Näiren uusien lukujen myätä meni mun Tickeriki uusiksi. Vaihroon siihen seuraavaksi tavootteheksi alittaa 70 kilua.
LilySlim Weight loss tickers

Bertalla taas

Mollahan keriitty tänehtoona jo Bertallekki. Moon siälä jo laittanu yhtehen ikkunahan verhokki. Ai, että ku se tua heti iha toisenlaasen olon ku noon ikkunas, tuloo sellaanen kotoosampi tunne. Moon viäny Bertalle kaikki mun verhot, notta voin niistä sitte valakata sopivimmat sinne ikkunoohi. Veim´mä sinne myäs kanervia, lyhtyjä, päre- ja jyväkopat rekvisiitooksi pihalle. Miäs siivos vilija-aittaa, notta saarahan siitä sellaane varastotila. Se kytki myäs uuren pihavalon pääovien yläpualelle. Huamenna jatketahan siitä mihinkä ollahan jääty.

torstai 5. syyskuuta 2013

to 5.9.2013 Jes! Jes! Jes! Eka kymppi takana!

75,4 kg, -300 g, 1. tavootes alittaa 75 kg
Toisis olosuhtehis solis ny ravintolaruuan paikka, ku painua on lähteny -10,1 kg!!! Kyllolis ihanaa mennä johonki syämähä joku hyvä kana-ateria ja tällen ny tarkoota mitää mäkkärin ateriaa. Justihi eileen sanoon valamentajalle, notta mä varmaha voisin syärä koko loppuelämäni vaan wokkivihanneksia ja kanaa/kalkkunaa/kalaa vaihrellen ja ehkä niin alakaan teheräkki sitte ku sinne asti pääsen, notta nua voin ottaa mukahan mun ruakavaliohon. Mutta nymmöön taas iha täyspaastolla eli syän vaa pirtelöötä tai patukoota. Pääasias sitruuna-jukurttipatukoota. Pirtelön syän vaa aamuusin ja iltaasin. Nykku se nälijäntunne on karonnu kokonaan niin on hyvä ollakki täyspaastolla jonki aikaa. Jos mä vaa saan, niin haluan olla iha sinne loppuhu asti, ku kuiteski sitä painua alakaa taas kertymähä, ku tasolta toiselle siirtyy. Muutoon mun motivaatio katuaa, ku ylemmillä tasoolla purotusvauhti hirastuu.

Paljonko se kymmenen kilua sitte oikeen on?


Huhhuh, soon 20 voipakettia!!!

Palijonkoha tuasta määrästä tulis rasvaa nestemääseksi muutettuna? Montako litraa? Olis nii kiva nähärä kuinka palijon sitä oikeen on kropasta saanu pois, vaikka kyllähä tua voipakettimäärä jo hätkähryttää iha tarpeheksi. Nua pitääs laittaa reppuhun, niin ehkä sitte tajuaas sen kuinka palijon painua sitä oikeen on ollukkaa. Viälä ku mä lisääsin tähän sen määrän, josta moon ihan alakujaan lähteny vuanna 2011, niin siitä lähtien moonki jo purottanu 

Voi jukelin tähäre, 43 voipaketin verran!!!

eli tuplasti ja rapiat viälä päälle nykyysehen määrähän! Sitei kovin heleposti usko, mutta jos kattoo sitä kuvaa jokon musta silloon otettu 11.3.2011, niin sit sen uskoo. Painua oli silloon 96,7 kg!
Vuarelta 2011, nykyynen tilanne on 5.7.2011 kaltaane
Nys´saa kyllolla ittestänsä ylypiä, ku oon jaksanu taistella vastoonkäymisistä hualimatta. Huamaattako, ku yritän itte ittelleni viäläki vakuutella. Minen uskalla eres räknätä kuinka suurista luvuuston kyse, jos mä laskisin kaikki kilot, jokkoon purottanu näiren vuasien aikana. Ei vaiskaa! Räknään mä sittekki, iha vasiten, notta mum´motivaatio pysyys päällänsä.

11.3.2011 - 22.10.2011 > 96,7 kg - 68,8 kg = -27,9 kg
17.7.2012 - 23.1.2013 > 84,9 kg - 71,4 kg = -13,5 kg
19.7.2013 - tähän mennessä kotopuntarin aamupainon mukaan > 85,5 kg - 75,4 kg = -10,1 kg

Ou mai gaad! 

-51,5 kg!

Moon siis yhyren piänen ihimisen verran purottanu painua vähäv´vajaan 2,5 vuaren aikana tähän mennes ja viälä tuloo tuahon lukuhun lisää kiloja! 
Mun´on nii heleppo laskia nää yhtehen, ku minen oo ennen vuatta 2011 koskaa aikaasemmin laihruttanu millään tavalla. Kilot ov´vaa jotenki pysyny aisoos tai karonnu liikkumista lisäämällä ja oma osuutensa on silläki, ku tuli uusia sairauksia ja niiren myätä uusia lääkkehiäki. Mun painonhallinta on sej´jäläkihi vaikeutunu. 

Olipas hyvä, ku tuli  nää räknättyä, tää sysää mua taas eteheppäin ja motivoo pysymähän tavoottehes!

<3 Hyvä Minä! <3


keskiviikko 4. syyskuuta 2013

ke 5.9.2013 Nyj´jännittää, sanoo mumma, ku kaffimerkkiä vaihtoo...

Soonny justihi tuallaane olo, ku kirijootan tätä tekstiä.  Tänään mun paino oli nimittään valamentajalla vaan +400 rammaa suuree ku aamupaino, ku normaalisti tuata erua pitääs olla reirusti yli kilon verran. Ei, ei, ei, sitä mun´on turha toivoakkaa, notta 75 kilua alittuus jo ny. Moon onnelline, ku eres se 201 rammaa menis niin saisin hehkuttaa ekan kympin täyttymisestä, mutta kaikki muu onki sitten superhypermegamaisen ihanaa, jos niin käy, notta enemmän lähtöö!

Saanko esitellä, Susanna Maijala, laulava kampaaja

Feispuukis oli kysely, notta mikä sun nimes olis, jos ottaasit toisen nimes ja äirees tyttönimen ja sitte viälä loppuhun lapsuures ollehen toiveammatin. Molisin tuan mukahan se mikä näkyy otsikos :) Mulloli monia irolia silloon alle kouluikääsenä tai oikeestaan vaa kaks; Paula Koivuniemi ja Katri Helena ja niiren lisäksi oli yks miäslaulaja Tapani Kansa, mutta soli vaa sen yhyren hitin vuaksi, jota naapurinpoijjan kans laulettihi toisillemma. Me tehtihi vessapaperirullista ittellemme mikit niin, notta rytättihin sanomalehtiä sen päähän palloksi ja eiku laulu soimaan: R-A-K-A-S tulta kultasein, mä sanoin niin ja selväks tein, me mennään maalla naimisiin... soli ku rakkauren rapsoriaa...siihe aikaha...

Moon ihastunu

Nimittään lehtehen nimeltänsä Maalla. Soon miälenkiintoonen, ku siinon monia hyviä vinkkejä mitä vois ittekki teherä. Eikä sitoo täytetty turhilla mainoksilla. Uusimmas oli muuten luuranteko-ohojes. En ookkaa ikää tiänny, notta ne teherähän variksenmarjojen varvuusta, soli mulle ihan uutta. Nym´moon taas yhtä tiatua rikkahampi, kohta kai myäs kokemusta, koska mä haluan teherä sellaasen Villa Bertalle. Hitsi, ku en oo hokannu tätä lehtiä aikaasemmin. Mistähä mä saisin ne kaikki ennemmin ilimestyneet, eres lainaksi?
Sain siältä myäs toisen irean, jonka meinaan heti toteuttaa, ku Bertalle mennähän seuraavan kerran. Laitan lyhtyjä riippumahan lähikoivusta ja sen juurelle nua lyhyet tikapuut, jokka näkyy tuas alahaalla.



Valamentajalla otetut muukki luvut on viäty Loppupää -sivuulle.
Tähän kuvahan on hyvä lopettaa tää postaus ja jäärä orottamahan aamua.

ke 4.9.2013 Moon enää ylipainoone!

Jos vertaaloo omaa painuansa siihen mihinä kohoras soon BMI:n mukahan, niin moon justihi tänä aamuna menny yhyren rajapyykin alitte. Ku BMI on yli 30 niin silloon ihimisellon merkittävä ylipaino ja kus´sen alittaa, niin sitte sen erestä häviää tua merkittävä sana poijjes. Moon siis enää ylipainoone! Eipä tua kyllä torellisuures paljua lohoruta, tua ylipaino sana. Miksei sillekki oo keksitty joku positiivisempi tai kannustavampi sana? Tai sitte siihev´vois laittaa yhyren välietapin lisää, vaikka vähäinen ylipaino. Seki tuntuus palijon miälekkäämmältä. Miäti ny, jos sun pituus olis 159 cm ja soot viälä 65 kilonki kohoralla ylipainoone nii miltä se tuntuus? Vaikka takana olis purotettuja kiloja jo kymmeniä niin aina vaa solisit ylipainoone. Mä pääsen tualla em. mun pituurella tuasta ylipaino-luakituksesta erohon vasta ku, mun paino on normaalis eli taulukon mukahan 63,2 kg. Mulle itte asias jo lukema 65 kg on riittävä, ku soon silloon mun normipainon ylärajalla. Soon mun lopputavooteski.
Kuva on otettu Kiloklubin siuuvlta www.kiloklubi.fi
Se mun isoo eka tavootes, joka mun valamentajan kans ollaan sovittu, on 75 kilon alitus eli moon kotopuntarin mukahan jo aika lähellä :) Reiru viikko takaperin oli ne poijjan synttärit, niin niiren ansiosta tuli lisää painua 1600 g, ku jatkoon viälä yhyren päivän perähän hiilareiren syämistä niin, notta mun aamupaino kävääsi jopa 78,5 kilos. Tää ei oo mikää ylypeyren aihe, päinvastoon hävettää ja olokohon tää muille esimerkkinä, notta äläkää te tehkö niinku mä tein. Noh, onneks oon päässy takaasi rytmihi ja saanu nua tullehet kilot karistettua ja siitä lisääkin. Mun aamupaino näytti tänä aamuna lukemaa 75,7 kg. Moon viimmeksi painanu tämän verran viime helemikuun lopus. Alimmillaan moon tän vuaren aluus (23.1) päässy 71,1 kilohon, jonka jäläkihin annoon periksi, ku asentohuimaus vaa jatkui ja jatkui. 

Nyt en kyllä aijjo antaa periksi, koska tää on kolomas kerta ja moon koko elämäni aina pitäny sitä vähä ku mottona eli ennemmin ei saa luavuttaa ennenku on ainaki vähintään kolome kertaa yrittäny jotaki saara valamihiksi.

Mun ekahan kympin purotukseenkaa ei oo enää matkaa ku -201 g. Seki rajapyykki tuloo ihan pian, ehkä jo huamenaamulla :)

Ny on taas mensut alakamas, joten tua alitus ei oo kyllä iha viälä varmaa. Lisäksi mullon antibioottikuuri päällä, ku moon ollu iha kauhias räkätauris, poskiontelolotki on tulehruksis. Mun ku pitää mennä heti lääkärihi, ku saan lenssun, jottei se pääse menemähä liian pahoon mun keuhkoohi asti. Ne ku ei toimi enää samalla lailla ku tervehimmillä. En haluaasi saara yskää ittelleni, ku muutenki lenssus mun on raskahampi hengittää. Yskä viälä pahentaas sitä, ku ei meinaa saara kunnolla henkiä. Toistaaseksi yskä on pysyny poijjes ja huamenna meen jo töihinki. Viimme päivinä ei oo mua tämän tähären pahemmin täälä näkyny postaamas, ku ei oikee oo ollu voimia eikä sitä viäläkää oikee kunnolla oo ja meenki nukkumaan takaasi kus´saan tämän kirijootuksen valamihiksi.

Pakko oli laittaa jotaki kesäästä tähän loppuhun!

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

su 1.9.2013 Bertalla ja Jokipiin markkinoolla

Villa Bertan remppa alakoo jo perjantaina ulukotöillä ja jatkuu eileenki. Pusikkua ja puita on kaarettu oikeen roppakaupalla. Joka kropan solus tuntuu miton erellispäivinä tehty. Tänään olis tarkootus mennä sinne taas ja siirtyä sisätiloohin siivoamaha, ku ol´ĺuvattu saretta täksi päiväksi. 
Täs om´muutama vertaalukuva ja maisemakuva erellispäivistä.





Ennenku mä aloon tekemähän tuala Bertalla mitää niim´mä kävin poijjan kans Jokipiin markkinoolla, mutteihän sielä olosta oikee meinannu tulla mitää, ku tiäsi, notta miäs teköö hommia jo taloolla ja itteki siälä haluaas olla. Käytihi kattomas sitä peltua, johona molin rukihinleikkuus pari viikkua sitten ja nyssiinoli tappuri, johonka niitä lyhethiä laitettihi. Siinä viäres oli myäs sellaane vehejes (kuvas etualalla), jokon ollu meillä synnyynkoron riihes ja sitä uurempi malli löytyy myäs Bertan navetasta. 




Kotiintuamisinoli taas aivan ihana tunnelmalline markkinahumu ja ihimisiä oli ku vilikkiläs kissoja. Lättyjä meinattihi poijjan kans käyrä hakemas ja meilloli kippoki mukana, notta oltaas miähelle viäty maistiaasia, mutta noli ilimeesesti nii hyviä nottei eheritty jäärä pitkähän jonohon orottelemahan ja painoo siälä taustalla se kova hinku Bertalle hommihinki. Silti kaikesta hualimatta mollahan varmasti tulos ens vuannaki, jos sellaaset järjestetähän!