maanantai 17. maaliskuuta 2014

ma 17.3.2014 Lähtölaskent´on alakanu...

Kevääsehen siis...aurinko paistaa uuresta satanehesta lumesta hualimatta jo lämpöösesti. Iha poskis jo tuntuu lämpö, ku auringos oleskeloo. Tää on sitä vuaren ihaninta aikaa. Mä niiiin rakastan kevättä. Toiset inhoo tätä loskakeliä ja sitä, ku joka paikas on märkää. Minen siitä niim´piittaa. Kevät on aina uuren alaku ja siksi mä siitä tykkään. Kevääsehen liittyy myäs kukat ja varsinki tuluppaanit.

Mulle tuli iha maharotoon kuumes toissehtoona kaupoos, jotei parantanu muu, ku sortua houkutuksehen. Moon niin myyty, ku mä nään kaupoos ihanan värisiä tuluppaaneja ja viälä tarjoukses. Minen osaa ohitte silloon kävellä enkä eres haluakkaa. Ensimmääne houkutus tuli lidilis, ku sieloli tarjoukses 6 eurolla kaks 10 kpl kimppua. Seuraavas kaupas cittarilla oli melekeen sama tarjous, mutta suuree valikooma ja ihania värejä. Niimpä sitte ostin siältäki 20 kpl lisää tuluppaaneja. Nynniiton sitten yhtehensä 20 kipalesta kahares maljakos. Tuan inspiraation lähtehenä toimi nettisurffaalu, josta mun silimihini osuu kirijootus siitä miten tuluppaanit saa pysymähän uuren näköösinä pitkähän. Moon aina niistä niin tykänny ja ostelen niitä aina silloon tällöön, mutta jokin mulla aina menöö piälehen niiren hoiroos, ku ne nuupahtaa. Nymmoon huamattavasti viisahee ja mm. en enää liota niitä montaa päivää samas vedes ja liian suures määräs vettä.

Siälä sivuulla sanottihin seuraavat vinkit:
1. Kun oot tuanu kimpun kotia nii älä ota sitä siitä muavikelemusta heti pois vaan...
2. ...leikkaa varsista noin 0,5 - 1 cm:n verran vartta poijjes
3. Laita maljakkohon viiliää tai ihan kylymää vettä n. 5 cm. Älä siis laita sitä pualehen välihin asti. Mialuummin lisää sitä mukaa, ku sitä kuluu siältä maljakosta poijjes. HUAM! Jos sielon liikaa vettä, nii varret rupiaa kasvamahan liian nopiaa vauhtia ja sitte niistä tuloo sellaaset rontot, jokka alakaa nuakkumahan. Älä silti päästä sitä vettä loppumahan ihan kokonansa.
4. Tiputa maljakon pohojalle 5 sentin kolikko (tää oli yhyres kommentis, joka on ny koekäytös mullaki)
5. Laita kimppu sellaasnansa maljakkohon muavikelemun kera noin 30 minuutiksi (sen aikana kukkien varret imöö vettä ittehensä), jotta ne pysyy tanakkoona jatkoski
6. Poista kelemu ja kumminauha pualen tunnin kuluttua
7. Pirä huali siitä, notta vaihrat veden päivittäin ja jos viittit nii leikkaa taas piäni pala varsiista poijjes.
8. Parahaan lopputuloksen saat sillä, ku laitat ne aina yäksi johonki viiliähän paikkahan esim. kylymiöhön tai kylymään eteesehen, niin soon enämpi ku sata jänistä. Lopputuloksen tuut huamaamahan.

Oikeen ihanaa kevään jatkua kaikille <3

P.S. Aina tää varahaanen kevät ei oo kaikille hyvästä. Muuttolinnut ku voi tulla vähä liian aikaasi, jos meinaan tuloo takatalavi, niinku nytton tullu...tuan alla olevan kuvan nappasin tänä aamuna...


perjantai 7. maaliskuuta 2014

pe 7.3.2014 Kevättä kohoren mennähän, kevättä rinnuksis...

Meirän Rakkahat omenapuut
Joko sitä jo tohtiis orottaa kunnon aurinkoosta kevättä? Pääsis näkemähän mitä puutarhan penkiistä oikeen nousoo. Räystähäkki jo nokkuu ja ojat täyttyy. Minen oo monihin vuosihin orottanu näin lujaa kevättä, vaikka soon muutoonki mun suosikki kaikista vuarenaijjoosta. Silloon joka paikka herää henkihin, talaviunestansa. Ihimisekki on ihan toisemmoosia, iloosempia. Tänä keväänä mollahan varmahan kaikki maharollinen vapaa-aika Bertalla hommis. Joskus ollahan vaa ja ihaallahan aakeeta laakeeta ja tarkaallahan josko muuttolintuja alakaa näkymähän. Kolome joutsenta om' miäs jo nähäny Hirvijärvellä.

Meillon paljo hommia tiaros kesäksi, ku me meinatahan purkaa ulommaasin kuari ulukorakennuksesta pois. Sen sisäpuali ku on nimittään ihan kunnos. Sielon punatiiliseinä sisäpualella. Tua rakennus on siis sittenki käyttökelepoonen, vaikka ensin luultihin, notta me jourutahan se purkamahan kokonansa, muttei tarttekaan. Jippii! Ihanaa! Sanoon miähelle, notta voi mikä onnenpekka meirän poijjankloppi on, ku ny se voi alakaa harrastamahan vaikka mitä, ku tiloistei ainakaa oo pulaa.

Ulukorakennus
Moon melekeen nenä kiinni klasis tiiraallu omenapuis olevia lintuja. Moon viäny niille joka viikonloppu lisää syämistä. 
Etti kuvasta kolome tiiaasta ja yks närhi
Tähän mennes sielon viaraallu talitiiaasia, sinitiiaasia, keltasirkkuja, pikkavarpuunen, käpytikka, harakoota, variksia, viherpeippoja, varpuushaukka, peltopyitä ja närhi. Punatulukkuja viälä orotan.

Vanha Aku vuodelta 1954
Kotiliesi vuodelta 1948
Mollahan siivottu yläkertaa, lähinnä poltettu vanahoja pahavilaatikoota ja muutenki sielä siivooltu. Munon pitäny pitää hengityssuajaanta päällä, ku siälä pölyää nii lujaa. Muutoon keuhkoohin alakaas ottohon johonaki vaihehes kipiää. Voi sitä säilykepurkkien, mehupullojen ja pakasterasiooren määrää... miten joku on jaksanu keräällä niim paljo tavaraa...vaikka kyllähän nua mehupullot ja osa säilykepurkiista tuloo menöhön käyttöhön, ku sinne asti ensi pääsöö. Kaissoli meirän onni, notta Bertta oli niitä säilöny näin kauvvan. Nua pakasterasiat on niitä ohkaasia rasioota, jotta niistei oo ainakaan pakastamiseen hyätyä, mutta taimirasiooksi ne parahimmat kelepaa. Yks isoo laatikollinen piipputupakkarasioota, peltisiä, sieloli kans. Niitä moon ajatellu hyäryntää askarteluus. Päällystääs ne jollaki hianoolla kankahilla ja käyttääs niitä piänien tilipehöörien säilyttämisehen tai ompelustarvikkehien rasioona. Tuallaasia piäniä tilipehööriä on yllättävän palijon; nastat, nuppineulat, muut neulat, klemmarit, napit, hakaneulat, liirut, nepparit, teippirullat, kumminauhat jne.
Vintin parrus luki Tämä rati on tehety 1857
Tua vintillä tonkiminen on kyllollu ihanaa puuhaa, kunei yhtää tiärä mitä siältä tuloo vastaha. Tua vuasilukuki tuli ihan vahingos silimien etehen. Nyssoon ainaki toristettu milloonka meirän rati on rakennettu. Muitaki yllätyksiä on löytyny, ku yhyrestä yläkerran huanehesta löytyy uus ovi tapeettien alta ja siältä pääsi toisehen huaneesehen johona ei oo tainnu vuasikymmenihin kukaa käyrä. Sieloli pari wanahaa lampun varjostinta, sellaasta paperista. Sieloli myäs kaks maalausta, jokka aijjon viärä arviootavaksi, kun en tiärä kuka noon maalannu. Signeerauski löytyy ainaki toisesta. 



Moon ennemmin jo maininnu, notta joku kummallinen luavuuren pistos on tuala Bertalla iskeny muhunkin. Koko aijjan vaan miättii, notta sitä ja sitäki olis ihana kokeella; maalata öljyväriillä, piirtää pastelliliiruulla, hiilellä, teherä puusta jotaki, rakentaa kasvihuanes, kasvattaa yrttejä ym. puutarhakasveja, pitää sellaasia luavuuren lähtehillä kursseja, järjestää jonku johorolla valokuvauskursseja ja vaikka mitä. Ireoota olis vaikka muille jakaa, mutta munon pakko painaa jarrua, ku ny ensi pitääs saara kaikki rakennukset kuntohon. Ehkä mä sitte joskus jotaki noista toteutan :)